This report analyses the growth of the Finnish museum scene from its early beginnings in the nineteenth century through to the big national museum organizations: the Finnish National Gallery; the National Museum of Finland and the Natural History Museum. The timeframe is particularly interesting due to the historical setting: when the first initiatives to form national collections saw the light of day; the country was in the midst of political turmoil. Separation from Sweden had taken place in 1809; and Finland; as a Grand Duchy of Russia; was searching for a new identity. The nation-building process; driven by Swedish-speaking academics; artists and politicians; was visible in all sectors; from the fine arts to literature; history writing and science. Towards the end of the nineteenth century; language-policy issues divided the field into two separate camps. Favouring either the Finnish or Swedish language became a political matter.
When the country gained independence from Russia in 1917; an express need for national institutions such as national museums became evident. Nationalism reached a peak and was seen and heard in architecture; the fine arts; literature and music. The civil war in 1918 and; later on; the World War did not close the museums; but affected their work on a very practical level. The cold-war period was partly mirrored in the politically appropriate exhibition programmes. The nation’s geopolitical struggle only became the subject of exhibitions later on; when it was possible to approach their contents from an analytical distance.
The development of the three national museums has depended on Finnish cultural policy and on politics in general. The nineteenth century was an era of vigorous national development and the creation of institutions; the formation of collections and collecting practices. The twentieth century featured the growth of the museum profession and expertise; and the museums’ relationship with their audiences changed. Political changes; the industrialization of the country; a relatively rapid shift from an agricultural society to a service and IT society have affected museums’ activities; too. Internationally important trends and issues have been reflected in the exhibition programmes.
One of the central observations is that the crucial factor was the professional expertise used in running the museums; building up the collections and putting them on display. Thus; the success of the big national museums depends not only on the contents of the collections; exhibitions and various programmes targeted on different audiences; but on their human resources.
Arkio; T. (ed.) (1975) Antellin kokoelmat; maalaukset ja veistokset; Helsinki: Ateneumin taidemuseo.
Aspelin; J.R. (1942) ‘Ett Finskt Nationalmuseum’; in Ella Kivikoski (ed.) Opuscula Aspeliana. Kirjoitelmia kulttuurihistoriamme varhaistaipaleelta I; Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys; 1–5.
Fewster; D. (2006) Visions of the Past Glory. Nationalism and the Construction of Early Finnish History. Studia Fennica; Historica 11. Helsinki: Finnish Literature Society.
Finnish Museums Association; press release 14.1.2011.
Finnish National Gallery; Annual Reports 1991–2009; Helsinki: Finnish National Gallery.
Finnish National Gallery; Collection Policies 1991 and 2006; Finnish National Gallery Archives; Helsinki.
Harju; V. (ed.) (2010) Kulttuurin rakentaja. Valtion taidemuseo 1990-2010. Kulturbyggare. Statens konstmuseum 1990-2010. Constructig Culture 1990-2010. Helsinki: Valtion taidemuseo; Statens konstmuseum; Finnish National Gallery.
Huopainen; R. (1997) Tulevaisuuden museossa; Helsinki: Museovirasto.
Härö; M. (1984) Suomen muinaismuistohallinto ja antikvaarinen tutkimus: Muinaistieteellinen toimikunta 188–1917; Helsinki: Museovirasto.
—— (2010) ‘Maan museotoimen kivijalka eli Museoviraston ja Suomen Kansallismuseon historiaa’; in in Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen (eds) Suomen museohistoria; Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura; 129–52.
International Evaluation of the Finnish National Gallery. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:18. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyrkkiö; T. (2008) ‘Miten teoksia ostettiin. Kokoelman kartuttaminen hankintamäärärahoilla 1991–2006’; in Päivi Rajakari (ed.) Mitä meillä oli ennen Kiasmaa? Kokoelmatoimnnan vaikuttavuus; Helsinki: Valtion taidemuseo; 57–80.
Kaitavuori; K. (2010) ‘Open to the public – the use and accessibility of the object for the benefit of the public’; in Susanna Pettersson et al (eds) Encouraging Collections Mobility
– A Way Forward for Museums in Europe; Helsinki: Finnish National Gallery; Erfgoed Nederland & Institut für Museumsforschung; Staatliche Museen zu Berlin – Preussischer Kulturbesitz; 276–98.
Kastemaa; H. (2010) Nykyaikojen kampanjat. Ars-näyttelyt ja niiden vastaanotto 1961–2006; Helsinki: Kuvataiteen keskusarkisto; Valtion taidemuseo.
Kinanen; P. (2010) ‘Suomen museoliitto museokentän rakentajana’; in Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen (eds) Suomen museohistoria; Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura; 62–93.
Kostet; J. (2010) ‘Onko suomalaisella museolla aatteellista perustaa’; in Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen (eds) Suomen museohistoria; Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura; 17–26.
Laitala [Pettersson]; S. (1993) ‘Directors; the Acquisitions Commission; and Acquisitions – How the Collection of the Art Museum of the Ateneum grew from 1919 to 1969’; in Susanna Laitala (ed.) Ateneum; The Finnish National Gallery Bulletin 1993; Helsinki: The Finnish National Gallery; 108–28.
Lamminen; M. (2010) ‘Suomen Kansallismuseo Kansan sivistäjänä’; in Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen (eds) Suomen museohistoria; Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura; 110–12.
Levanto; M. (2010) ‘Suomen museoiden yleisöt’; in Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen (eds) Suomen museohistoria; Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura; 94–109.
Malkavaara; J. (1989) ‘Vastuullista kulttuurityötä – Suomen Taideakatemian säätiö’; in aune Jääskinen (ed.) Suomen Taideakatemia 50; Helsinki: Suomen Taideakatemia; 38– 40.
Ministry of Culture and Education Strategy 2020. Helsinki: Ministry of Culture and Education Publications 2010:6.
Museo 2000 – museopoliittinen ohjelma. Museum 2000 – museipolitiskt program. Komiteanmietintö – kommittébetänkande 8:1999. Helsinki 2000.
Museotilasto (Museum Statistics) 2009. Helsinki: National Board of Antiquities.
Museovirastosta Suomen kulttuuriperintökeskus. Museovirasto-selvityksen seurantaryhmän raportti ja kehittämisehdotukset. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:36. Helsinki: Opetusministeriö.
Museum Act 1996/1166.
Mäkelä; A. (2010) ‘Keräilyn intohimosta erikoismuseoksi’; in Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen (eds) Suomen museohistoria; Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura; 213–22.
National Board of Antiquities; Annual Reports 1991–2009. Helsinki: National Board of Antiquities.
National Board of Antiquities (NBA) press release 5.1.2011 ‘Museoviraston uusi organisaatio otetaan käyttöön vaiheittain’ at http://www.nba.fi/fi/mv_organisaatio_uudistuu
Pettersson; S. (2008) Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin; Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Pettersson; S. (ed.) 2009; Tulevaisuuden taidemuseo; Helsinki: Valtion taidemuseo.
—— (2010a) ‘Producing an art history of the nation. The origins of the Finnish National Gallery’; in Simon J. Knell; Peter Aronsson; Arne Bugge Amundsen et al (eds) National Museums. New Studies from Around the World; London and New York: Routledge; 138–50.
—— (2010b) ‘Taiteen ja taideteollisuuden kokoelmista museoiksi’; in Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen (eds) Suomen museohistoria; Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura; 168–90.
—— (2010c) ‘The Art Museum as Author of Art History: the Formation of a National Art Collection in Finland and the Case of Copies’; in Johanna Vakkari (ed.) Mind and Matter – Selected papers of Nordik 2009 Conference for Art Historians. Taidehistoriallisia tutkimuksia; Konsthistoriska studier; Studies in Art History 41; Helsinki: Taidehistorian seura; Föreningen för konsthistoria; Society for Art History; 216–27.
—— (2010d) ‘Tavoitteena kehittää taidemuseoalaa’; in Virpi Harju (ed.) Kulttuurin rakentaja. Valtion taidemuseo 1990–2010. Kulturbyggare. Statens konstmuseum 1990–2010. Constructig Culture 1990–2010. Helsinki: Valtion taidemuseo; Statens konstmuseum; Finnish National Gallery; 257–60.
—— (2010e) ‘Kulttuuriperintöä rakentamassa eli Valtion taidemuseo kokoelmatoiminta’; in Virpi Harju (ed.) Kulttuurin rakentaja. Valtion taidemuseo 1990–2010. Kulturbyggare.
Statens konstmuseum 1990–2010. Constructing Culture 1990–2010. Helsinki: Valtion taidemuseo; Statens konstmuseum; Finnish National Gallery; 120–43.
Schoolfield; G.C. (1996) Helsinki of the Czars; Finland’s Capital 1808–1918; Columbia; SC: Camden House.
Selkokari; H. (2005) ‘Talvi Berliinissä. Eliel ja J.R. Aspelinin kirjekeskustelut kansallismuseohankkeesta talvella 1893–1894’; in Tuukka Talvio (ed.) Taidehistoriallisia tutkimuksia 31; Helsinki: Taidehistorian seura; 41–45.
Sheehan; J.J. (2000) Museums in the German Art World. From the End of the Old Regime to the Rise of Modernism; New York: Oxford University Press.
Skog; H.; Mattlin; H. (2011) Yhdessä enemmän. Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja –selvityksiä 2011:6. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Smeds; K. (1996) Helsingfors–Paris. Finland på världsutställningarna 1851–1900; Finska Historiska Samfundet / Suomen historiallinen seura.
Sulkunen; I. (2004) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1892. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Talvio; T. (1993) H.F. Antell ja Antellin valtuuskunta; Helsinki: Museovirasto.
Terhivuo; J. (2010) ‘Luonnontieteellisen museoalan syntyvaiheet ja kehitys erillisistä kokoelmista museotoimen sektoriksi’; in Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen (eds) Suomen museohistoria; Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura; 193–212.
Valkonen; O. (1989) ‘Suomen Taideakatemia ja Ateneum’; in Aune Jääskinen (ed.) Suomen Taideakatemia 50; Helsinki: Suomen Taideakatemia; 10–9.
—— (1991) ‘Ateneumin taidemuseon intendentit 1869–1990’; in Marjatta Levanto (ed.) Ateneum; Helsinki: Valtion taidemuseo; 58–77.
Vihanta; U. (2010a) ‘Miksi Elga Sesemannista tuli kokoelmataiteilija vasta 1990-luvulla?’; in Teijamari Jyrkkiö and Eija Liukkonen (eds) Kokoelmalla on tekijänsä. Ateneumin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus; Museologia 4; Valtion taidemuseon julkaisusarja; Helsinki: Valtion taidemuseo; 89–96.
—— (2010b) ‘Valtion taidemuseon perustamiseen johtaneista syistä’; in Virpi Harju (ed.) Kulttuurin rakentaja. Valtion taidemuseo 1990-2010. Kulturbyggare. Statens konstmuseum 1990-2010. Constructig Culture 1990-2010. Helsinki: Valtion taidemuseo; Statens konstmuseum; Finnish National Gallery; 35–59.
Vilkuna; J. (2010) ‘Museologia ja Suomen museot’; in Susanna Pettersson & Pauliina Kinanen (eds) Suomen museohistoria; Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura; 332– 46.
Wäre; R. (1991) Rakennettu suomalaisuus. Nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa; Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys.
